Hyväksiluvut

Aiempien kieliopintojen tai -osaamisen hyväksilukeminen

Ammattikorkeakoulussa voidaan hyväksilukea kotimaisissa tai ulkomaisissa korkeakouluissa tai yliopistoissa suoritettuja kieliopintoja. Voit hakea kieliopintojen hyväksilukua jos suorituksesi ei ole yli 10:tä vuotta vanha. Hyväksilukua joutuu täydentämään alakohtaisilla lisäsuorituksilla, mikäli aikaisemmat kielten opinnot ovat joltain toiselta alalta. Täydentämisessä noudatetaan Valtioneuvoston asetusta ammattikorkeakouluista (18.12.2014/1129):

7 § Kielitaito
Opiskelijan tulee ammattikorkeakoulututkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoittaa saavuttaneensa:
1) sellainen suomen ja ruotsin kielen taito, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) mukaan vaaditaan korkeakoulututkintoa edellyttävään virkaan kaksikielisellä virka-alueella ja joka ammatin harjoittamisen ja ammatillisen kehityksen kannalta on tarpeellinen; sekä
2) sellainen yhden tai kahden vieraan kielen kirjallinen ja suullinen taito, joka ammatin harjoittamisen ja ammatillisen kehityksen kannalta on tarpeellinen.

Kielitaidon hyväksilukeminen vaatii kirjallisen anomuksen ja todistukset aiemmista opinnoista. Hyväksilukuanomukset tehdään ennen kurssin alkua HyväHOT-järjestelmän kautta omalle kielenopettajalle.

Opiskelijalla on myös oikeus hakea muualla hankitun osaamisen tunnustamista riippumatta siitä missä ja miten tuo osaaminen on hankittu (ns. AHOT – Aikaisemmin Hankitun Osaamisen Tunnistaminen ja Tunnustaminen). AHOT-näytössä opiskelija osoittaa tutkinnon tavoitteiden mukaista osaamista ja osaaminen tunnistetaan esim. osaamisportfoliolla, oppimispäiväkirjalla, työsuorituksella, tentillä ja/tai suullisella näytöllä. AHOT-anomukset tehdään ennen kurssin alkua HyväHOT-järjestelmän kautta omalle kielenopettajalle.

Tarkemmat ohjeet hyväksiluvuista ja osaamisen tunnustamisesta ovat TAMKin tutkintosäännössä (18 §).

Opintojen hyväksilukeminen (aikaisemmat opinnot tai muulla tavoin hankittu osaaminen) – HyväHOT

KIELI- JA VIESTINTÄOPINTOJEN HYVÄKSILUKUSUOSITUKSET

Formaalisti opitun hyväksiluvut

1. Kaikki tutkintoon vaadittavat kieli- ja viestintäopinnot voidaan suorittaa hyväksilukemisten kautta.

2. Suomen/ruotsin kielessä korkeakoulussa suoritettuun (vastaavan tai soveltuvan alan) alempaan tutkintoon sisältyvät kieli- ja viestintäopinnot hyväksytään sellaisinaan ylempään ammattikorkeakoulututkintoon tulevilla opiskelijoilla.

3. Jos opiskelija on osoittanut tavoitetutkintoonsa vaadittavaa osaamista suorittamalla vastaavan tai soveltuvan alan samantasoiset (Eurooppalainen viitekehys, EVK) ja osaamistavoitteiltaan vastaavat kieli- ja viestintäopinnot kotimaisessa korkeakoulussa, opinnot hyväksiluetaan sellaisinaan vähäisten laajuuserojen estämättä.

4. Jos opiskelija on suorittanut toisen koulutusalan kieli- ja viestintäopintoja kotimaisessa korkeakoulussa ja osoittanut niissä tutkintoon vaadittavaa osaamista, opintoja suositellaan täydennettäviksi alakohtaisen kieli- ja viestintätaidon osalta. Mahdollinen täydennys ei muuta edeltävän korkeakoulun antamaa arviointia. Tutkintoon kuuluvan suomen/ruotsin kielen arvioinnin osalta noudatetaan edeltävän korkeakoulun antamaa arviointia.

5. Jos opiskelija on osoittanut tavoitetutkintoonsa vaadittavaa osaamista suorittamalla vastaavan tai soveltuvan alan samantasoiset (EVK) ja osaamistavoitteiltaan vastaavat vieraiden kielten opinnot ulkomaisessa korkeakoulussa, opinnot suositellaan hyväksiluettaviksi sellaisenaan vähäisten laajuuserojen estämättä.

Jos opiskelija on suorittanut muita kuin kieliopintoja ulkomailla, hän ei voi saada suoraa hyväksilukua tutkintoon vaadittaviin kieliopintoihin. Ehdotetaan harkittavaksi, että näitä opintoja voidaan tarkoituksenmukaisessa määrin hyväksilukea myös kieliopintoihin, kun opinnot sisältävät selvästi tunnistettavissa olevan kieli- ja viestintäkomponentin ja vastaavat tutkintoon vaadittavan vieraan kielen opintojen osaamistavoitteita.

6. Päätöksen formaalisti opitun hyväksiluvuista tekee koulutuspäällikkö kuultuaan asianomaisia kielten ja viestinnän opettajia.

Non-formaalin ja informaalin kieli- ja viestintäosaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

1. Tutkintoon kuuluvat kieli- ja viestintäopinnot voidaan suorittaa osaamisen näytöillä.

2. Jos opiskelijalla on opetussuunnitelman osaamistavoitteiden mukaista non-formaalisti tai informaalisti hankittua kieli- ja viestintäosaamista, hänellä on mahdollisuus osoittaa osaamisensa näytöllä. Tämä edellyttää, että opiskelija jäsentää aiemmin hankkimaansa osaamista ja arvioi sitä suhteessa osaamistavoitteisiin. Opiskelijan esittämien näyttöjen on oltava riittäviä, luotettavia ja ajan tasalla olevia.

3. Kieli- ja viestintäosaamisen näyttötapoja ovat esimerkiksi korvaavat/näyttökokeet, portfoliot, haastattelut, suulliset ja kirjalliset tuotokset, kielisalkku, osaamispäiväkirjat, oppimistehtävät ja asiantuntijaluennointi sekä näiden yhdistelmät.